Ostoskori



Ketunmetsästys on Ruotsissa vakiintunut metsästysmuoto, jossa koiralla on usein tärkeä tehtävä. Metsästystavasta riippuen koiraa voidaan käyttää ketun etsimiseen ja ajamiseen, paikantamiseen tai työskentelyyn luolastossa. Metsästyksen kulkuun vaikuttavat muun muassa maasto, vuodenaika ja käytettävä koira.
Ketun metsästystä koskevat myös tarkat metsästysajat. Ajat vaihtelevat Ruotsin eri alueilla, joten ennen metsästyksen aloittamista on aina syytä tarkistaa kyseisellä alueella voimassa olevat metsästysajat.
Punaketun yleinen metsästysaika alkaa 1. elokuuta, mutta metsästyskauden päättymisajankohta vaihtelee läänin ja maantieteellisen alueen mukaan.
Blekingessä, Skånessa ja Hallandissa yleinen metsästysaika on 1. elokuuta–28. helmikuuta tai karkausvuonna 29. helmikuuta asti.
Monilla muilla alueilla, kuten Gotlannissa, Jönköpingissä, Kalmarissa, Kronobergissa, Östergötlandissa, Södermanlandissa, Tukholmassa, Uppsalassa, Västmanlandissa ja Västra Götalandissa, kettua saa metsästää 1. elokuuta–15. maaliskuuta.
Värmlandissa, Örebrossa, Gävleborgissa ja Taalainmaalla yleinen metsästysaika jatkuu 31. maaliskuuta asti Älvdalenin kuntaa lukuun ottamatta.
Älvdalenin kunnassa sekä Västernorrlandissa, Jämtlandissa, Västerbottenissa ja Norrbottenissa metsästyskausi on pisin ja jatkuu 1. elokuuta–15. huhtikuuta.
Metsästysajat voivat muuttua, ja niitä tarkistetaan säännöllisesti. Ennen metsästyksen aloittamista on siksi hyvä tarkistaa kyseisellä alueella voimassa olevat määräykset.
Koiraa voidaan käyttää ketunmetsästyksessä monella eri tavalla. Metsästystavan valintaan vaikuttavat usein koiran ominaisuudet, metsästysalueen maasto ja kyseisen metsästyspäivän olosuhteet.
Yksi tavallinen metsästystapa on luolametsästys. Siinä käytetään luolatyöskentelyyn soveltuvaa koiraa, kuten mäyräkoiraa, jackrussellinterrieriä tai kettuterrieriä. Koira menee ketun luolastoon ja pyrkii ajamaan ketun ulos tai pitämään siihen yhteyttä luolassa. Metsästäjä voi tällöin odottaa luolan ulkopuolella ketun poistumista. Luolametsästystä harjoitetaan usein talvikaudella.
Toinen metsästystapa on ajometsästys. Siinä käytetään tavallisesti ajokoiria tai muita ajavia koiria, jotka etsivät ketun ja ajavat sitä maastossa. Metsästäjät asettuvat sopiville passipaikoille ja pyrkivät ennakoimaan, mitä reittiä kettu ajaessa kulkee.
Hiivintä- ja vahtimetsästyksessä koiran rooli voi olla passiivisempi. Koiraa voidaan käyttää esimerkiksi ketun paikantamiseen tai apuna haaskalta metsästettäessä. Metsästys ajoittuu usein vuorokaudenaikoihin, jolloin kettu on aktiivisempi, kuten aamu- tai iltahämärään.
Ajometsästyksessä ja muissa metsästysmuodoissa koira voi liikkua kaukana ohjaajastaan. Tiheä metsä, vaihteleva maasto ja suuret metsästysalueet voivat tehdä jatkuvan näköyhteyden säilyttämisestä vaikeaa.
Koiratutkan avulla koiran sijaintia voidaan seurata reaaliajassa metsästyksen aikana ja nähdä paremmin, miten se liikkuu maastossa. Tästä on erityisesti hyötyä silloin, kun koira työskentelee kauempana tai näkyvyys on heikko.
Varsinaisen metsästyskauden ulkopuolella Ruotsissa on sääntöjä, jotka rajoittavat koirien vapaana pitämistä alueilla, joilla voi olla riistaeläimiä. Ruotsin metsästyslainsäädännön mukaan koiraa on 1. maaliskuuta–20. elokuuta valvottava siten, ettei se pääse juoksemaan vapaana alueilla, joilla on riistaa.
Säännöt vaikuttavat muun muassa siihen, milloin irti olevan koiran kanssa voidaan metsästää. Ketun luolametsästys voi kuitenkin olla mahdollista osan tästä ajanjaksosta, mutta myös silloin on otettava huomioon voimassa olevat säännöt ja olosuhteet.
Metsästäjän ei siis kannata tarkastella ainoastaan ketun yleistä metsästysaikaa. Ennen metsästyksen aloittamista on huomioitava myös metsästystapa, koiran käyttö, vuodenaika ja paikalliset olosuhteet.

Siirry yhteystietosivulle.