Ostoskori



Maa- ja metsätaloudessa yksin työskentelyyn liittyy monia haasteita ja riskejä. Työtä tehdään usein laajoilla alueilla, kaukana työkavereista ja muista ihmisistä. Syvällä metsässä tai maatilan syrjäisellä alueella apu voi olla kaukana, jos jotain sattuu.
Jos onnettomuus tapahtuu yksin työskennellessä, seuraukset voivat olla vakavia. Voi kestää pitkään, ennen kuin kukaan huomaa tapahtuneen tai apu pääsee paikalle. Siksi selkeät turvallisuuskäytännöt, toimiva yhteydenpito ja mahdollisuus jakaa oma GPS-sijainti ovat erityisen tärkeitä.
Ruotsin työympäristöviranomaisen Arbetsmiljöverketin mukaan metsätalous kuuluu Ruotsissa aloihin, joilla tapahtuu paljon työtapaturmia. Tavallisia onnettomuuksia ovat liukastumiset ja kaatumiset liukkaalla tai epätasaisella alustalla, moottorisahan käytössä syntyvät vammat sekä puunkaatoon liittyvät tapaturmat. Erityisen vaarallista on myrskyn kaatamien puiden käsittely, sillä rungot ja oksat voivat liikkua suurella voimalla niitä sahattaessa.
Myös maataloustyöhön liittyy riskejä esimerkiksi traktoreiden ja muiden koneiden käytössä sekä suurten eläinten käsittelyssä. Monet työtehtävät tehdään paikoissa, joissa muita ihmisiä ei ole lähellä. Jos työntekijä loukkaantuu tai joutuu tilanteeseen, josta hän ei pääse omin avuin pois, avun saaminen voi olla vaikeaa.
Ruotsalainen metsäalan tietopalvelu Skogskunskap muistuttaa myös, että yksin metsässä työskentelevä voi joutua odottamaan pelastusapua tavallista pidempään onnettomuuden sattuessa. Heikko matkapuhelinverkon kuuluvuus voi vaikeuttaa yhteydenottoa entisestään.
Turvallisuudesta huolehtiminen alkaa jo ennen työn aloittamista. Kun mahdolliset vaarat tunnistetaan ja työtehtävät suunnitellaan huolellisesti, monia onnettomuuksia voidaan ehkäistä. Ruotsin työympäristöviranomainen suosittelee muun muassa työmenetelmien, varusteiden ja onnettomuustilanteiden toimintatapojen läpikäymistä etukäteen. Esimerkiksi moottorisahaa käytettäessä on tärkeää käyttää asianmukaisia suojavarusteita ja hallita turvalliset työskentelytavat.
Skogskunskap korostaa myös, ettei työtä kannata jatkaa liian väsyneenä, sillä väsymys ja stressi voivat heikentää harkintakykyä. Erityisen vaarallisissa työtehtävissä on turvallisempaa työskennellä yhdessä toisen henkilön kanssa.
Kun työskentelet yksin, on hyvä kertoa jollekulle, missä aiot olla ja milloin arvioit palaavasi. Puhelin tai muu yhteydenpitoväline kannattaa myös pitää helposti saatavilla, esimerkiksi rintataskussa repun sijaan.
GPS-paikannuksella varustettu henkilöturvahälytin voi tuoda lisäturvaa, kun työskentelet yksin laajalla metsäalueella tai syrjäisellä maatilalla. Metsässä on harvoin katuosoitteita tai selkeitä maamerkkejä, joiden avulla oman sijainnin voisi helposti kertoa. GPS-paikannuksen avulla hälytyksen vastaanottaja voi nähdä sijaintisi ja auttaa pelastushenkilöstöä löytämään oikeaan paikkaan.
Puettavasta henkilöturvahälyttimestä, jossa on kaatumishälytys ja SOS-painike, on myös useita etuja verrattuna pelkkään matkapuhelimeen. Jos kaadut, loukkaannut tai et pääse nousemaan ylös, puhelimen esiin ottaminen ja avun soittaminen voi olla vaikeaa. MiniFinder Pico on henkilöturvahälytin, jossa on sekä kaatumishälytys että SOS-painike. Niiden avulla hälytys voidaan lähettää ennalta määritetyille vastaanottajille. Kaatumishälytys voi myös aktivoitua automaattisesti, kun laite tunnistaa kaatumisen, jolloin vastaanottaja saa tiedon mahdollisesta onnettomuudesta.
Ulkona työskennellessä on tärkeää ymmärtää GPS-paikannuksen ja matkapuhelinverkon kuuluvuuden ero. GPS avulla määritetään henkilön sijainti, kun taas matkapuhelinverkkoa tarvitaan hälytyksen ja sijaintitietojen lähettämiseen. Henkilöturvahälytin voi siis pystyä määrittämään sijaintinsa myös alueella, jossa kuuluvuus on heikko, mutta hälytyksen välittäminen vastaanottajalle edellyttää verkkoyhteyttä. Siksi kuuluvuus kannattaa tarkistaa ja laitetta testata niillä alueilla, joilla tavallisesti työskentelet.
Mahdollisuus tehdä hälytys on tärkeä osa turvallisuutta, mutta yhtä tärkeää on, että joku tietää, miten hälytyksen saatuaan tulee toimia. On oltava selvää, kuka vastaanottaa hälytyksen, miten työntekijään otetaan yhteyttä ja mitä tehdään, jos hän ei vastaa. Tilanteesta riippuen voidaan esimerkiksi soittaa työntekijälle, ottaa yhteyttä lähistöllä olevaan henkilöön tai hälyttää pelastusapua.
Ruotsin työympäristöviranomainen korostaa, että työnantajan vastuulla on huolehtia työpaikan riskeihin sopivista ensiapuvalmiuksista ja hätätilanteiden toimintatavoista. Säännölliset yhteydenotot ja selkeästi nimetyt yhteyshenkilöt ovat erityisen tärkeitä silloin, kun työtä tehdään syrjäisillä alueilla, joilla muita ihmisiä kohdataan harvoin.
Yksintyöskentelyyn maa- ja metsätaloudessa liittyy aina tiettyjä riskejä, mutta oikealla valmistautumisella työympäristöstä voidaan tehdä turvallisempi. Kun asianmukaiset suojavarusteet, selkeät turvallisuuskäytännöt ja GPS-paikannuksella varustettu henkilöturvahälytin yksintyöskentelyyn yhdistetään, avun hälyttäminen ja oman sijainnin välittäminen onnettomuustilanteessa helpottuvat.

Siirry yhteystietosivulle.