Yksintyöskentelyn toimintasuunnitelma – näin laadit sen

Yksintyöskentelyä esiintyy monilla eri aloilla ja erilaisissa työtehtävissä, kuten kotihoidossa, kiinteistönhuollossa, vähittäiskaupassa, varastoissa ja kenttätyössä. Näitä töitä yhdistää se, että yksin työskentelevä henkilö voi joutua tavallista haavoittuvampaan tilanteeseen, jos sattuu tapaturma, äkillinen sairauskohtaus tai uhkaava tilanne.

Työnantajan vastuulla on siksi arvioida yksintyöskentelyyn liittyvät riskit ja huolehtia siitä, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Yksintyöskentelyn toimintasuunnitelma auttaa muuttamaan riskien arvioinnin käytännön toimintatavoiksi ja toimenpiteiksi. Samalla se toimii dokumenttina siitä, miten työpaikalla ehkäistään työturvallisuusriskejä ennakolta.

Mitä säännökset sanovat yksintyöskentelystä?

Ruotsissa yksintyöskentelyä koskevat säännökset sisältyvät Ruotsin työympäristöviranomaisen Arbetsmiljöverketin määräyksen AFS 2023:2 lukuun 6. Se korvasi aiemman määräyksen AFS 1982:3. Säännökset koskevat työtä, jossa henkilö työskentelee fyysisesti tai sosiaalisesti eristyksissä eikä hänellä ole mahdollisuutta suoraan yhteyteen muiden ihmisten kanssa.

Jos työhön liittyy lisäksi väkivallan tai uhkailun riski, työnantajan on kiinnitettävä tähän erityistä huomiota. AFS 1993:2:n mukaan työtä, johon liittyy huomattava väkivallan tai uhkailun riski, ei saa tehdä yksintyöskentelynä.

Työnantajan vastuulla on tunnistaa riskit ennen työn aloittamista ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Ei siis riitä, että tilanteeseen reagoidaan vasta sen jälkeen, kun jotain on jo tapahtunut.

Tunnista yksintyöskentely ja arvioi riskit

Toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe on tunnistaa, mitkä työtehtävät tehdään käytännössä yksin. Sen jälkeen niihin liittyvät riskit tulee arvioida yhdessä esimerkiksi työsuojelun edustajien ja kyseisiä työtehtäviä tekevien työntekijöiden kanssa.

Riskien arvioinnissa on huomioitava todelliset työolosuhteet. Riskejä voivat olla esimerkiksi kaatumiset tai äkilliset sairauskohtaukset tilanteissa, joissa ketään muuta ei ole lähellä auttamassa. Asiakastyössä, kotikäynneillä tai tavallista riskialttiimmissa ympäristöissä myös väkivallan ja uhkailun mahdollisuus voi olla tarpeen ottaa huomioon. Pitkään jatkuva yksintyöskentely voi lisäksi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, joten myös se tulisi sisällyttää arviointiin.

Riskien arviointi tulee dokumentoida kirjallisesti, ja sen tulee toimia pohjana työpaikalla toteutettaville toimenpiteille.

Määritä konkreettiset toimenpiteet ja toimintatavat

Kun riskit on tunnistettu, seuraavaksi on päätettävä, miten niitä voidaan ehkäistä tai vähentää. Usein tarvitaan sekä organisatorisia toimintatapoja että teknisiä ratkaisuja.

Yksin työskentelevää työntekijää voidaan esimerkiksi edellyttää ilmoittautumaan sovittuina ajankohtina. Työ voidaan myös järjestää niin, että pitkät yksintyöskentelyjaksot keskeytyvät säännöllisesti. Työntekijöillä tulee lisäksi olla riittävä osaaminen ja koulutus tilanteisiin, joita voi syntyä silloin, kun kollegaa ei ole välittömästi saatavilla.

Jos työhön liittyy huomattava henkilövahingon riski, työnantajan on myös varmistettava, että apua voidaan hälyttää nopeasti. Yksi vaihtoehto on mukana kulkeva laite, joka lähettää automaattisesti hälytyksen, jos yksintyöskentelyn aikana tapahtuu jotain – esimerkiksi jos henkilö kaatuu tai lakkaa äkillisesti liikkumasta. Näin voidaan lyhentää aikaa tapahtuman ja avuntarpeen havaitsemisen välillä.

Dokumentoi vastuut ja seuraa toimintasuunnitelmaa

Selkeässä toimintasuunnitelmassa tulisi kuvata, mitä työtehtäviä se koskee, mitä riskejä on tunnistettu ja mitä toimenpiteitä niiden perusteella toteutetaan. Lisäksi siitä tulee käydä ilmi, kuka vastaa kustakin toimenpiteestä ja miten toimitaan tilanteessa, jossa työntekijän täytyy tehdä hälytys tai pyytää apua.

Toimintasuunnitelmaa kannattaa samalla käsitellä päivittyvänä asiakirjana. Työolosuhteet, henkilöstö ja työtehtävät voivat muuttua, jolloin myös riskit voivat muuttua ajan myötä.

Suunnitelma tulee siksi tarkistaa säännöllisesti sekä silloin, kun työpaikalla tai työolosuhteissa tapahtuu muutoksia. Sama koskee tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Kun tapahtumat käydään läpi ja arvioidaan, toimivatko olemassa olevat käytännöt suunnitellusti, toimintasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja yksintyöskentelyn turvallisuutta parantaa.